Onko hyvä mainos kaikkein kaunein tai kivoin? Ei ole. Hyvä mainos syntyy siitä, että mainos vaikuttaa. Se saa katseesi pysähtymään, kiinnostumaan ja ehkä jopa toimimaan. Sellaiset mainokset ovat toimivimpia, jotka tekevät vaikutuksen. Mainoksen tuottama lopputulos mitataan käyttäytymisessä eli millaisen reaktion tai mitä toimenpiteitä se katsojassaan aiheuttaa.
Tehdessäsi postauksen, mainoksen tai vaikka jutun johonkin voit miettiä: mitä katsoja, lukija, vastaanottaja tekee tämän nähtyään? Klikkaako, katsooko, lukeeko, muistaako, toimiiko (esimerkiksi ostaako, tilaako tai kysyykö lisää) tai unohtaako heti.
Sama mainos ei myöskään toimi samalla tavalla aina eri kanavissa. Tähän syy ei ole mainoksen sisältö tai tekninen toteutus vaan ihmisen käyttäytyminen.
Printti tai digimainos eivät aina toimi samalla logiikalla
Printti ja digi tulevat katsojaa vastaan eri tilanteissa, ja siksi niiden toimivuus ei aina ole samanlainen. Katsoja näkee ne erilaisissa tilanteissa. Kun avaat lehden, esitteen tai näet jonkin julisteen, pysähdyt hetkeksi niiden äärelle. Olet siis jo valmiiksi lehteä selatessasi hitaammassa katsomisen moodissa kuin esimerkiksi somessa. Yleensä ainakin silmäsi viipyvät mainoksessa hetken pidempään ja saatat jopa pysähtyä lukemaan.
Ruudulla somessa ja netissä kaikki eteesi tuleva on jatkuvaa virtaa. Somen feedissä rullaa postauksia ja mainoksia koko ajan, ja teet päätöksiä sekunnin murto-osissa katsotko vai etkö. Mainos siis keskeyttää digissä, ja siksi se vaatii erilaista rakennetta kuin printissä.
Silmä toimii eri tavalla printissä ja näytöllä
Katseesi liikkuu eri tavalla. Printissä katse liikkuu yleensä ensin kuvaan sitten otsikkoon, ingressiin ja leipätekstiin. Taitolla voidaan ohjata katsetta kiinnittämään huomiota haluttuihin asioihin, juuri esimerkiksi kuvilla ja kuvateksteillä sekä väliotsikoilla. Tyhjän tilan käyttö sekä siihen sijoitettujen elementtien (teksti, kuva, graafiset elementit) sijoittelu vaikuttavat siihen, mihin katse kohdistuu.
Digissä katse toimii eri tavalla. Silmä etsii tartuntapintaa eli voisi sanoa että se skannaa sisältöä. Silmä etsii erilaista kontrastia, liikettä, jonkin lupauksen tai jotain tuttua muotoa (esimerkiksi painikkeita). Katseen liike tapahtuu sekunnin sadasosissa. Jos sisältö ei herätä kiinnostusta välittömästi, peukalo liikuttaa feediä eteenpäin.
Printissä on siis sekunti tai kaksi enemmän aikaa ja katse pyrkii hahmottamaan tärkeät asiat. Katse siirtyy loogisesti mainoksessa eteenpäin ja näin näkee monta asiaa mikä saattaa aiheuttaa jatkoa katsojan tekemiselle. Digissä ratkaisu on nopea ja iskevä – katse skannaa sen hetkessä. Printissä sama digiin tehty ratkaisu voi tuntua liian kevyeltä tai keskeneräiseltä.
Tästä riittäisi paljon enemmänkin sanottavaa. Palaan aiheeseen lisää seuraavassa postauksessa. Pysy kuulolla.
