Olen päässyt viime vuosina osallistumaan aivan upeisiin juoksutapahtumiin. Viime syksynä ilmoittauduin Gardajärven maratonille, joka oli huhtikuun alussa 6.4. Italia-fanina ajattelin, että tämä matka olisi upea ainakin maisemien osalta.
Olin valmistautunut tähän maratoniin kuukausia. Jokainen juoksulenkki, voima- ja venyttelyharjoitus sekä terveellinen ateria oli osa suurempaa suunnitelmaa. Olin unelmoinut siitä hetkestä, kun ylittäisin maaliviivan Gardajärven rannalla ja saisin tuntea pitkän juoksumatkan jälkeisen mahtavan tunteen. Maratonpäivä oli merkattu kalenteriin ja matkasuunnitelmat oli tehty tarkasti hyvissä ajoin.
Lento Italiaan oli suunniteltu pari päivää ennen, jotta ehtisi hyvin valmistautua juoksuun. Kisaa edeltävinä päivinä kaikki tuntui olevan kohdallaan. Olin tutustunut reittiin ja suunnitellut mitä ottaisin juoksuun mukaan. Illalla söin kevyen ja ravitsevan illallisen. Menin aikaisin nukkumaan, jotta olisin virkeä ja energinen seuraavana aamuna. Kisa starttasi jo klo 9 aamulla.
Heräsin keskellä yötä kurkkukipuun ja yskään. Olo oli raskas ja kuumeinen. Yritin rauhoitella itseäni ja toivoin, että kyseessä olisi vain hetkellinen vaiva, joka menisi ohi aamun koittaessa. Valitettavasti tilanne ei parantunut. Aamulla herätessäni tiesin, että en ollut kunnossa. Halusin kuitenkin vielä herätellä toiveita menemällä aamupalalle, jos vaikka olo siitä kohentuisi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Oli selvää, etten voisi osallistua maratoniin.
Pettymys oli valtava. Kaikki ne kuukaudet, jotka olin käyttänyt valmistautumiseen, tuntuivat valuvan hukkaan. Tuntui epäreilulta, että juuri kisaa edeltävänä yönä sairastuin. En uskaltanut ottaa riskiä lähtemällä puolikuntoisena juoksemaan. Siinä olisi voinut käydä huonosti tai siitä olisi voinut seurata jotain pitkäkestoisempaa vaivaa. Pidän kuitenkin juoksemista ja haluan jatkaa sitä terveenä. Niinpä jouduin jäämään hotellin parvekkeelle seuraamaan, kun muut kisaajat lähtivät starttialueelle. Päivä oli valjennut upean aurinkoisena ja ajattelin, miten hienoa olisi ollut juosta tuossa upeassa säässä.
Tässä on muutama viikko mennyt toipuessa flunssasta, yskästä ja harmituksesta. Tänä vuonna Garda-maraton jäi haaveeksi mutta olen päättänyt että ensi vuonna yritän uudelleen, jos saan olla terveenä. Silloin ajattelin olla vielä kovemmassa kunnossa 😊.
