16 heinäkuun, 2024

Ammattilehden taittotyö on mielenkiintoinen kokonaisuus

Minulle ammattilehden taittotyö on kokonaisuus, joka koostuu useasta eri osa-alueesta. On mietittävä typografia, valokuvat, kuvitukset sekä kaikki muut visuaaliset elementit. Julkaisun tyylin on palveltava lukijoitaan. Lehti on oltava myös helppolukuinen ja siksi taitossa on huomioitava tekstin sujuvuus taiton osalta.

Materiaalia on yleensä paljon, kun puhutaan lehden taittotyöstä. Tekstin määrä on huomioitava sivumäärää suunnitellessa. Sivumäärä vaikuttaa myös painohintaan, ja toisinaan tekstejä joudutaan muokkaamaan jottei ylitetä haluttua sivumäärää. Kuvien ja tekstin sijoittelu niin, että sivut pysyvät harmoonisena kokonaisuutena ja helposti luettavina sekä mielenkiintoisina on oma vaiheensa. Ei voi vain lätkäistä tekstiä sivulle vaan on nähtävä eri jutut kokonaisuutena. Mikäli tekstiä on paljon, sitä kannattaa katkaista väliotsikoilla. Näin teksti jäsentyy myös lukijalle paremmin.

Ulkoasun suunnittelussa on mietittävä värimaailma, sopivat fontit sekä kuvien tai kuvituksen sijoittelut. Lehden ulkoasuun vaikuttaa millaisesta lehdestä on kyse, mitä sillä tehdään ja kenelle se on kohdennettu sekä mitä halutaan viestittää. Lehden on palveltava julkaisevaa organisaatiota mutta myös lukijoita.

Suunnittelun jälkeen teen taittopohjan valmiiksi, jonka avulla lähden taittamaan lehteä. Taittopohjan avulla visuaalinen ilme säilyy läpi koko lehden. Taittopohjan rakentaminen vaatii koko materiaalin läpikäymisen. On otettava huomioon, kuinka paljon jutut sisältävät kuvia tai muita visuaalisia elementtejä. Minun on siis hahmotettava lehti kokonaisuutena, ennen kuin lähden rakentamaan sen taittopohjaa.

Taittajan tehtävänä on tehdä lopputuloksesta miellyttävän näköinen. Tekstipalstojen leveydellä ja kappaleiden pituudella on merkitystä. Liian leveät tekstipalstat tai todella pitkät kappaleet ovat raskaita luettavaksi. Vaikea lukuisen taiton lukeminen jää usein kesken.

Taitettu lehti lähtee aina katsottavaksi asiakkaalle ja siihen voidaan tehdä muutoksia tai korjauksia. Mikään ei ole valmista ennen kuin se on painettu tai tehty julkaistavaksi sähköiseksi versioksi. Millainen julkaisu tehdään riippuu tarpeesta, mutta tämäkin vaikuttaa taittotyöhön. Painettu lehti vaatii kuvilta enemmän kuin sähköinen versio. Kuvien on oltava painokelpoisia. Mistä tämän tiedät?

Kuvien tarkkuus ja vaatimustaso painetussa tai sähköisessä materiaalissa

Kun puhutaan kuvan tarkkuudesta, silloin puhutaan kuvan resoluutiosta. Tämä tarkoittaa kuvapisteiden tiheyttä eli kuinka monta pikseliä mahtuu yhteen tuumaan. Tästä käytetään lyhennettä ppi eli pixels per inch. Mitä suurempi resoluutio kuvassa on eli paljon pikseleitä, sitä tarkempi kuva on. Jos kuvaa suurentaa jälkikäteen se ei paranna kuvan tarkkuutta ja laatua, vaan olennaista on kuvan tarkkuus silloin kun se otetaan.

PPI ei vaikuta digitaalisen kuvan laatuun, vaan siihen vaikuttaa pikselikoko. Digitaalikamerassa kiinnitän huomiota kuvan kokoon pikseleinä. Otan kuvat yleensä RAW-tiedostona. Kuvia ei pakata, jolloin kaikki kuvan yksityiskohdat säilyvät. Suuremmasta pikselikoosta on helpompaa pienentää kuvia oikeaan kokoon. Toisin päin kuvien laatu kärsii.

Mistä tiedät ovatko kuvat riittävän hyviä? Ei hätää taittoa tekevä ammattilainen osaa katsoa kuvien laadun, kysy häneltä. Useiden kuvien laatu on hyvinkin riittävä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan mutta painolaatuisen kuvan tarkkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, että se on riittävän tarkka.

Lehden ja samoin kirjan taittotyö vaatii pikkutarkkuutta, suunnittelua ja kärsivällisyyttä. Tunne on kuitenkin mitä mainioin, kun taittoprojektin on saanut päätökseen.

Aiempia artikkeleita

Kuinka valita medioista parhain?

Kuinka valita medioista parhain?

Mikäli haluat asiakkaita, liidejä, kauppaa, näkyvyyttä ja tunnettavuutta on toisinaan kaivettava hieman säästöpossusta...