Aloitin noin kolme vuotta sitten juoksemisen pitkän tauon jälkeen ja tykästyin erityisesti polkujuoksuun. En tiennyt silloin, että juoksemisesta tulikin yksi tärkeimmistä tavoistani jaksaa – sekä fyysisesti että henkisesti. Graafisen suunnittelijan arki on välillä täynnä asiakastöitä, deadlineja ja luovaa ajattelua. Juokseminen tuo hyvää vastapainoa hektiseen arkeen.
Juokseminen poluilla rauhoittaa. Epätasainen maasto vaatii jatkuvaa läsnäoloa, mikä varmasti irrroittaa ajatukset pois työstä. Graafisen suunnittelijan työ vaatii tarkkuutta, esteettistä silmää ja kykyä kiteyttää viesti visuaalisesti. Polkujuoksu antaa taas tilaa hengittää, voi uppoutua liikkeeseen ja keskittyä seuraavaan askeleeseen.
Usein kuitenkin parhaat ideat syntyvät liikkeessä, poissa työpisteeltä. Metsäpoluilla mieli harhailee vapaasti, ja yhtäkkiä ratkaisu johonkin ongelmaan voi tulla kirkkaasti mieleen.
Polku ei ole vain reitti metsän halki vaan se on mutkia, juuria, kiviä, nousuja ja laskuja. Poluilla ja metsässä juokseminen vaatii valppautta ja koko kehon käyttöä, sillä se on teknisesti haastavampaa kuin tasaisella alustalla juokseminen. Polkua on tarkkailtava jatkuvasti, jotta välttyy kompastumisilta. Se on hyvin monipuolista ja juuri siksi pidän siitä paljon.
Rakkaus polkujuoksuun ei ole vain fyysistä. Juokseminen auttaa jaksamaan, palautumaan ja jopa inspiroitumaan. Luonto tarjoaa estetiikkaa, rauhaa ja luovuutta. Poluilta löytyy paljon kauniita yksityiskohtia ja jopa pieniä elämyksiä. Poluilla kiire katoaa. Se on matka, jossa luovuus ja luonto kulkevat käsi kädessä. Graafisessa suunnittelussa ja polkujuoksussa on kyse rytmistä, tasapainosta ja yksityiskohdista. Ne ovat yllättävän samanlaisia. Molemmissa on hetkiä, jolloin kaikki vain loksahtavat paikoilleen.
