Luovuuden kanssa matkustaminen on siinä mielessä mielenkiintoista, että se ei aina tottele määräämääsi suuntaa, ja niitä määrättyjä askeleita joita haluaisi mennä eteenpäin. Luovuus elää ja liikkuu matkassasi, mutta silloin kun sitä sattuu huvittamaan. Se voi kulkea ihan omiakin polkujaan ja lähteä vaikka karkuteille. Se ei aina kysy sinulta haluatko sen olevan tänään koko päivän matkakumppaninasi. Jokin saattaa myös häiritä luovaa prosessia, ja silloin voi luovuuden tuska yllättää. Ei synny eikä kehity mitään ideaa. Tällöin on nöyrästi pidettävä taukoa ja matkustettava hetken aikaa yksin, ja odoteltava että karkuteille lähtenyt luovuus taas kiltisti palaa samoille raiteille. Olen erilaisten luovuusprosessien aikana oppinut kuinka saan omassa työssäni luovuuden matkustamaan kanssani samassa junassa.
Itse yritän aina aloittaessani jonkin luovan projektin päästä ”luovuustunnelmaan”. Mietiskelen tulevaa projektia ensin vaikka menemällä ulos lenkille, piirtelemällä jotain luonnoksia eli rakennan itselleni mallin erilaisten toimintojen kautta, jolla pääsen projektin vaatimaan luovaan ideointiin käsiksi. Saatan mietiskellä projektia ihan vapaa-ajallani, tiskatessa, lukiessa kirjaa, katsoessani telkkaria tai vaikka lenkillä. Idea saattaa syntyä ihan missä tahansa tilanteessa. Minä en siis etsi luovuutta vaan väittäisin, että se on koko ajan arjessa mukana. Varsinkin kun ei yritä pakottaa itseään johonkin vaan antaa aivojen vapaasti seilailla erilaisten ajatusten parissa tehdessään jotain muuta.
Minun luovaprosessini jatkuu seuraavaksi siten, että teen tulleiden ideoiden ja ajatusten pohjalta ensimmäiset versiot. Tämän jälkeen pidän aina ehdottomasti tauon. Saatan palata työhön jopa vasta seuraavana päivänä, jolloin katselen tekemääni uusin silmin. Uusin silmin katsottuna, saa taas uusia ajatuksia, joiden kautta hienosäädän tekemistä ja työtä.
On myös hyvä olla itselleen armollinen, jos luova prosessi ei lähde käyntiin heti. Luova prosessi on enemmän syklinen toimintamalli, ja siksi se ei etene välttämättä aina suunnitelmallisesti. Toisinaan on palattava alkuun ja imuroitava lisää tai mentävä uudelleen lenkille, ja pohdittava asiaa eri näkökulmista. Selkeytettävä ajatuksia, jotta lopulta tulee idea, jonka tietää olevan ratkaisu tähän projektiin. Joskus on joutunut käymään monena päivänä lenkillä, tuijottelemaan taivaalle ja tiskaamaan eräänkin tiskin, kunnes oivallus on tullut eli luovuusprosessi käynnistynyt.
Jos oma luovaprosessisi hangoittelee vastaan, ole yhteydessä!
