Syksy on niin ihanaa vuodenaikaa. Päivät lyhenevät ja illat pimentyvät todella nopeasti. Ilma on kuulasta ja lehdet alkavat tippua puista. Mutta ne värit. En välillä saa silmiäni millään irti syksyn luonnon väreistä. Tekisi todella mieli lähteä lappiin ruskaretkelle. Onneksi täällä etelässäkin pääsee näkemään kuinka keltaisen, oranssin, punaisen, ruskean ja violetin eri sävyt hehkuvat luonnossa. Valokuvaus ja metsässä kävely ovat kyllä syksyn parasta terapiaa.
Jännä miten nopeasti puun lehdet vaihtavat väriään. Välillä tuntuu että se tapahtuu yhdessä yössä. Toisinaan voi seurata pitkäänkin kuinka puu yrittää pitää lehtensä vihreänä kunnes on vain taivuttava ennen kuin lehdet kuolevat kokonaan.
Aamut ovat juuri syksyisin minusta aivan uskomattoman kauniita. Herään usein aikaisin ja lähden kameran kanssa ulos. Parhaat kuvat syksystä saa aamulla aikaisin, kun usva leijailee ilmassa. Ilma on aivan uskomattoman raikas aamulla, ja kun lämpö ei vaikuta niin tuoksut eivät ole niin voimakkaita. Siitä johtuu tuo syksyn oma raikas tuoksu. Alkaa myös olla se aika kun lehdet putoavat puusta. On kuin kuuntelisi musiikkia kun kuuntelee kävellessä niitä jaloissa kahisevia lehtikasoja. Antaa samalla silmille väriterapiaa erilaisista luonnon väreistä ja nuuhkii kirpakkaa syysilmaa.
Syksyssä on jotain taikaa, mutta jos et ole syksyn lapsia, niin uskalla silti nauttia näistä päivistä.
